KKO:1984-II-97
- Asiasanat
- Konkurssi - Saamisen tuomitseminen maksettavaksiKommandiittiyhtiö
- Tapausvuosi
- 1984
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S83/857
- Taltio
- 586
- Esittelypäivä
Kommandiittiyhtiön konkurssissa ei voi vahvistaa suoritettavaksi vastuunalaiselle yhtiömiehelle korvausta yhtiön velan maksamisesta tai osuutta yhtiön voitosta.
I-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
A Ky:n konkurssi oli alkanut Ilmajoen tuomiokunnan kansliaan 20.1.1981 annetusta hakemuksesta. Kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä oli ollut toimitusjohtaja B, joka oli 16.6.1981 asetettu konkurssiin. B:n konkurssipesä oli kommandiittiyhtiön konkurssissa määrättynä paikalletulopäivänä 24.9.1981 saatavinaan valvonut, paitsi muuta, josta ei nyt ole kysymys,
1) takautumissaatavaa sen varalta, että kommandiittiyhtiön veloista henkilökohtaisesti vastuussa olevan B:n omaisuutta jouduttiin käyttämään kommandiittiyhtiön velkojen maksamiseen, enintään 500.000.000 markkaa kullekin kommandiittiyhtiön velkojan saamiselle vahvistettavin etuoikeuksin, ja
2) kommandiittiyhtiön kirjanpitoon perustuvaa, B:lle maksamatta jäänyttä voitto-osuutta vuodelta 1979 5.570.000 markkaa 6 prosentin korkoineen 3.4.1981 lukien.
Postipankki oli konkurssissa 18.11.1981 toimitetussa esiinhuudossa lausunut, että B kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä oli henkilökohtaisesti lopullisesti vastuussa yhtiön veloista ja että 1 kohdassa mainittua vaadetta ei siten voitu yhtiön konkurssissa valvoa. Maksamaton voitto-osuus ei ollut yhtiön velkaa B:lle eikä vaadetta siitäkään voitu valvoa yhtiön konkurssissa. Sen vuoksi Postipankki oli kiistänyt B:n konkurssipesän valvomat saamiset ja 1 kohdan osalta vaaditun etuoikeuden.
KO oli kommandiittiyhtiön konkurssissa 12.3.1982 julistamassaan tuomiossa, koska B:n konkurssipesän saamisvaatimukset olivat sen johdosta, mitä Postipankki oli niitä vastaan esittänyt, käyneet riitaisiksi, osoittanut B:n konkurssipesän, joka oli pidättänyt siihen oikeuden, eri oikeudenkäynnissä näyttämään toteen puheena olevat vaatimuksensa. Kanne oli puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille kommandiittiyhtiön konkurssipesää ja saamisen riitauttanutta velkojaa vastaan kolmen kuukauden kuluessa konkurssituomion lainvoimaiseksi tulemisesta.
B:n konkurssipesä oli Postipankille ja A Ky:n konkurssipesälle 17.6.1982 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla Ilmajoen KO:ssa ajamassaan kanteessa vaatinut, että kommandiittiyhtiön konkurssipesän varoista vahvistettaisiin sille maksettavaksi edellä 1 ja 2 kohdassa mainitut saamiset vaadittuine etuoikeuksineen ja korkoineen. Lisäksi B:n konkurssipesä oli vaatinut, että Postipankki ja kommandiittiyhtiön konkurssipesä velvoitettaisiin korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.
Kuultuaan Postipankki ja kommandiittiyhtiön konkurssipesää kanteesta KO p. 28.10.1982 oli lausunut äänettömistä eli kommandit-yhdyskunnista annetun asetuksen ja kauppakaaren 15 luvun säännöksistä ilmenevän, että kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen vastuu yhtiön veloista oli lopullinen ja siinäkin mielessä henkilökohtainen, etteivät hänen velkojansa voineet saada velkojan asemaa kommandiittiyhtiön konkurssissa. Kun B:n konkurssipesän valvonta A Ky:n konkurssissa mitätöisi laissa säädetyn henkilökohtaisen vastuun, KO oli katsonut, että 1 kohdassa mainitun takautumissaatavan valvonnalta puuttui lain tuki. Mitä sitten tuli 2 kohdassa vaadittuun voitto-osuuteen, KO oli lausunut selvitetyksi, että B:n konkurssipesän vuodelta 1979 valvoma 5.570.000 markan voitto-osuus oli vuoden 1980 tilinpäätöksessä asianmukaista menettelyä noudattaen jätetty yhtiön omaksi pääomaksi. B:n oli siten katsottava seuraavan tilinpäätökseen saakka luopuneen oikeudestaan nostaa yhtiöstä voitto-osuutta. Ei myöskään ollut selvitetty, että B:llä olisi jollain muulla perusteella ollut oikeus nostaa kommandiittiyhtiöstä mainittu rahamäärä. Näillä perusteilla KO oli hylännyt kanteen.
B:n konkurssipesä oli saattanut jutun Vaasan HO:n tutkittavaksi. Muutoksenhakemuksessaan konkurssipesä oli toistanut KO:ssa esittämänsä vaatimukset ja sen ohella pyytänyt, että ellei 1 kohdan osalta suoritettu valvonta ollut siinä mainitussa laajuudessa mahdollinen, HO kohdistaisi valvonnan koskemaan sitä, B:n konkurssissa laaditusta pesäluettelosta ilmenevää omaisuutta, joka oli pantattu kommandiittiyhtiön veloista.
HO t. 23.6.1983, jättäen B:n konkurssipesän vaatimuksen valvonnan kohdistamisesta koskemaan mainittua pantattua omaisuutta vasta HO:ssa tehtynä tutkimatta, oli lausunut, että B:lle tosin syntyi saamisoikeus A Ky:ltä, jos hänen varojaan hänen yhtiömiesasemansa perusteella käytettiin kommandiittiyhtiön velkojen maksuun. Tämä saamisoikeus, koska se perustui B:n yhtiömiesasemasta johtuvaan velvollisuuteen vastata henkilökohtaisesti A Ky:n veloista, ei kuitenkaan voinut kilpailla kommandiittiyhtiön konkurssissa sen muiden velkojien saamisten kanssa eikä sitä sen vuoksi voitu valvoa kommandiittiyhtiön konkurssissa. Kun B:llä itsellään ei ollut valvontaoikeutta, sitä ei voinut olla myöskään hänen konkurssipesällään. Näillä ja KO:n 2 kohdassa tarkoitetun valvonnan osalta lausumilla perusteilla HO oli jättänyt jutun lopputuloksen KO:n päätöksen varaan ja velvoittanut B:n konkurssipesän korvaamaan Postipankin oikeudenkäyntikulut HO:ssa 600 markalla.
KORKEIN OIKEUS
Pyytäen valituslupaa B:n konkurssipesä haki muutosta HO:n tuomioon toistaen jutussa esittämänsä vaatimukset. Lupa myönnettiin. Postipankki ja A Ky:n konkurssipesä antoivat niiltä pyydetyt vastaukset muutoksenhakemukseen.
KKO t. lausui perusteluinaan:
B:n konkurssipesä on konkurssivalvonnassaan ja kanteessaan vaatinut vahvistettavaksi, että sillä on oikeus saada A Ky:n konkurssipesän varoista enintään 500.000.000 markkaa mikäli vastuunalaisen yhtiömiehen B:n omaisuutta käytetään yhtiön vastuiden kattamiseen. B:n konkurssipesän HO:ssa toissijaisesti esittämä vaatimus että "hovioikeus rajaa valvonnan koskemaan B:n konkurssipesän pesäluettelossa mainittua omaisuutta niin, että valvonta koskee ainakin siinä mainittua pantattua omaisuutta", ei tarkoita muuta eikä enempää kuin mitä kanteessa on vaadittu. Asia ei myöskään ole muuttunut toiseksi sen johdosta, että kanteen takautumisvaatimus näin on toissijaisesti rajoitettu koskemaan yhtiön sellaisten velkojen maksua, joista B on vastuussa sekä yhtiömiehenä että pantinantajana. KKO kumoaa sen vuoksi HO:n ratkaisun jättää mainitun, B:n konkurssipesän HO:ssa esittämän vaatimuksen tutkimatta. Asian selvitettyyn tilaan nähden KKO viivytyksen välttämiseksi tutkii tämän vaatimuksen välittömästi.
Kun A Ky:n omaisuus luovutettiin konkurssiin, menetti B konkurssimenettelyn ajaksi yhtiömiehen asemaan perustuvan oikeutensa käyttää yhtiön varoja ja saada niistä korvausta yhtiön velan maksamisesta ja osuutta yhtiön voitosta. B:n konkurssipesän saamisinaan valvomia yhtiömiehen oikeuksia saada tällaista korvausta ja voitto-osuutta ei siten voida vahvistaa suoritettavaksi yhtiön konkurssipesään konkurssisäännön 45 §:n mukaan luettavasta yhtiön omaisuudesta.
Näillä perusteilla KKO katsoi, ettei ollut syytä muuttaa HO:n pääasiassa antaman tuomion lopputulosta. B:n konkurssipesä velvoitettiin suorittamaan Postipankille korvaukseksi sillä vastauksen antamisesta KKO:ssa olleista kuluista 700 markkaa.
Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Olsson, oikeusneuvokset Ådahl, Nikkarinen ja Roos sekä ylimääräinen oikeusneuvos Hagman