29.5.1984

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

A Ky:n konkurssi oli alkanut Ilmajoen tuomiokunnan kansliaan 20.1.1981 annetusta hakemuksesta. Kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä oli ollut toimitusjohtaja B, joka oli 16.6.1981 asetettu konkurssiin. B:n konkurssipesä oli kommandiittiyhtiön konkurssissa määrättynä paikalletulopäivänä 24.9.1981 saatavinaan valvonut, paitsi muuta, josta ei nyt ole kysymys,

1) takautumissaatavaa sen varalta, että kommandiittiyhtiön veloista henkilökohtaisesti vastuussa olevan B:n omaisuutta jouduttiin käyttämään kommandiittiyhtiön velkojen maksamiseen, enintään 500.000.000 markkaa kullekin kommandiittiyhtiön velkojan saamiselle vahvistettavin etuoikeuksin, ja

2) kommandiittiyhtiön kirjanpitoon perustuvaa, B:lle maksamatta jäänyttä voitto-osuutta vuodelta 1979 5.570.000 markkaa 6 prosentin korkoineen 3.4.1981 lukien.

Postipankki oli konkurssissa 18.11.1981 toimitetussa esiinhuudossa lausunut, että B kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä oli henkilökohtaisesti lopullisesti vastuussa yhtiön veloista ja että 1 kohdassa mainittua vaadetta ei siten voitu yhtiön konkurssissa valvoa. Maksamaton voitto-osuus ei ollut yhtiön velkaa B:lle eikä vaadetta siitäkään voitu valvoa yhtiön konkurssissa. Sen vuoksi Postipankki oli kiistänyt B:n konkurssipesän valvomat saamiset ja 1 kohdan osalta vaaditun etuoikeuden.

KO oli kommandiittiyhtiön konkurssissa 12.3.1982 julistamassaan tuomiossa, koska B:n konkurssipesän saamisvaatimukset olivat sen johdosta, mitä Postipankki oli niitä vastaan esittänyt, käyneet riitaisiksi, osoittanut B:n konkurssipesän, joka oli pidättänyt siihen oikeuden, eri oikeudenkäynnissä näyttämään toteen puheena olevat vaatimuksensa. Kanne oli puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille kommandiittiyhtiön konkurssipesää ja saamisen riitauttanutta velkojaa vastaan kolmen kuukauden kuluessa konkurssituomion lainvoimaiseksi tulemisesta.

B:n konkurssipesä oli Postipankille ja A Ky:n konkurssipesälle 17.6.1982 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla Ilmajoen KO:ssa ajamassaan kanteessa vaatinut, että kommandiittiyhtiön konkurssipesän varoista vahvistettaisiin sille maksettavaksi edellä 1 ja 2 kohdassa mainitut saamiset vaadittuine etuoikeuksineen ja korkoineen. Lisäksi B:n konkurssipesä oli vaatinut, että Postipankki ja kommandiittiyhtiön konkurssipesä velvoitettaisiin korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Kuultuaan Postipankki ja kommandiittiyhtiön konkurssipesää kanteesta KO p. 28.10.1982 oli lausunut äänettömistä eli kommandit-yhdyskunnista annetun asetuksen ja kauppakaaren 15 luvun säännöksistä ilmenevän, että kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen vastuu yhtiön veloista oli lopullinen ja siinäkin mielessä henkilökohtainen, etteivät hänen velkojansa voineet saada velkojan asemaa kommandiittiyhtiön konkurssissa. Kun B:n konkurssipesän valvonta A Ky:n konkurssissa mitätöisi laissa säädetyn henkilökohtaisen vastuun, KO oli katsonut, että 1 kohdassa mainitun takautumissaatavan valvonnalta puuttui lain tuki. Mitä sitten tuli 2 kohdassa vaadittuun voitto-osuuteen, KO oli lausunut selvitetyksi, että B:n konkurssipesän vuodelta 1979 valvoma 5.570.000 markan voitto-osuus oli vuoden 1980 tilinpäätöksessä asianmukaista menettelyä noudattaen jätetty yhtiön omaksi pääomaksi. B:n oli siten katsottava seuraavan tilinpäätökseen saakka luopuneen oikeudestaan nostaa yhtiöstä voitto-osuutta. Ei myöskään ollut selvitetty, että B:llä olisi jollain muulla perusteella ollut oikeus nostaa kommandiittiyhtiöstä mainittu rahamäärä. Näillä perusteilla KO oli hylännyt kanteen.

B:n konkurssipesä oli saattanut jutun Vaasan HO:n tutkittavaksi. Muutoksenhakemuksessaan konkurssipesä oli toistanut KO:ssa esittämänsä vaatimukset ja sen ohella pyytänyt, että ellei 1 kohdan osalta suoritettu valvonta ollut siinä mainitussa laajuudessa mahdollinen, HO kohdistaisi valvonnan koskemaan sitä, B:n konkurssissa laaditusta pesäluettelosta ilmenevää omaisuutta, joka oli pantattu kommandiittiyhtiön veloista.

HO t. 23.6.1983, jättäen B:n konkurssipesän vaatimuksen valvonnan kohdistamisesta koskemaan mainittua pantattua omaisuutta vasta HO:ssa tehtynä tutkimatta, oli lausunut, että B:lle tosin syntyi saamisoikeus A Ky:ltä, jos hänen varojaan hänen yhtiömiesasemansa perusteella käytettiin kommandiittiyhtiön velkojen maksuun. Tämä saamisoikeus, koska se perustui B:n yhtiömiesasemasta johtuvaan velvollisuuteen vastata henkilökohtaisesti A Ky:n veloista, ei kuitenkaan voinut kilpailla kommandiittiyhtiön konkurssissa sen muiden velkojien saamisten kanssa eikä sitä sen vuoksi voitu valvoa kommandiittiyhtiön konkurssissa. Kun B:llä itsellään ei ollut valvontaoikeutta, sitä ei voinut olla myöskään hänen konkurssipesällään. Näillä ja KO:n 2 kohdassa tarkoitetun valvonnan osalta lausumilla perusteilla HO oli jättänyt jutun lopputuloksen KO:n päätöksen varaan ja velvoittanut B:n konkurssipesän korvaamaan Postipankin oikeudenkäyntikulut HO:ssa 600 markalla.